Tänä päivänä verkkokurssin rakentaminen on helpompaa kuin koskaan; erilaisia alustoja on tarjolla useita ja kurssin rakentaminen onnistuu parhaimmillaan hyvinkin nopeasti. Verkkokurssin rakentaminen tyhjästä voi tuntua kuitenkin hankalalta ajatukselta. Mistä sitä aloittaisi? Miten paljon tehtäviä kurssille kannattaa sisällyttää ja millaisia tehtäviä? Verkkokurssin kohderyhmä ja tavoitteet ohjaavat suunnittelua hyvin paljon. Kurssin rakentaminen kannattaa aloittaa aivan kuten talonkin; suunnitellaan huolella, luodaan perustukset kuntoon, jonka jälkeen lähdetään miettimään pienempiä yksityiskohtia.

Mitä nämä perustukset ovat verkkokurssin näkökulmasta? Tässä muutama vinkki, jotka on verkkokurssia rakennettaessa syytä pitää mielessä.

Pirkanmaalla on otettu harppaus koulujen digiloikassa - kokonainen ympäristöopin oppiaine digitalisoidaan 3.-6. luokille. Kerroimme viime keväänä julkaisemassamme blogijutussa hankkeen ensimmäisestä vaiheesta, jossa tuotettiin 4. luokan Eurooppa -oppimateriaalit. Tänä syksynä Aivot yhdessä käyttöön -hankkeen uudet oppimateriaalit julkaistiin laajemmin alueen alakoulujen käyttöön.

Hankkeen teknisessä toteutuksessa mukana ollut Petri Riikonen Mediamaisterilta kertoo:

Ovatko verkko-oppimisympäristön käyttäjätunnukset hukassa? Pyöritätkö suoritusmerkintälistoja, joista merkitset verkkokurssilta saatuja suorituksia toiseen järjestelmään? Päivittäisessä kiireessä voi unohtua, että asioita voisi olla mahdollista tehdä fiksummin. Yksi tapa helpottaa arkea on verkko-oppimisympäristöön tehtävät integraatiot. Niiden avulla voidaan esimerkiksi helpottaa kirjautumista ja automatisoida suoritustietojen vientiä tarvittaviin järjestelmiin. Näin voidaan säästää arvokasta työaikaa automatisoimalla rutiininomaisia työtehtäviä.

Videot ovat tehokas tapa havainnollistaa asioita mielenkiintoisella tavalla, joten niitä kannattaa hyödyntää opetuksessa. Videoiden avulla tapahtuva opiskelu on oppimisen kannalta vähintään yhtä toimiva ratkaisu kuin lähiopetuskin. Myös saavutettavuuden näkökulmasta video on hyvä lisä opetukseen; esimerkiksi tekstitysten avulla voidaan varmistaa, että opiskelu onnistuu eri kielillä sekä kuulorajoitteisilta. Videoita opetuskäyttöön suunniteltaessa on kuitenkin hyvä muistaa muutamia asioita.

Saavutettavuudella tarkoitetaan verkkopalvelun käytettävyyttä erilaisten käyttäjäryhmien näkökulmasta. Sitä voisi verrata digimaailman esteettömyyteen, jolla huolehditaan siitä, että jokaisella on mahdollisuus käyttää digitaalista palvelua. Saavutettavuus on ollut pinnalla erityisesti viime keväänä voimaan astuneen EU-direktiivin myötä. Direktiivi velvoittaa julkisten verkkopalveluiden olevan saavutettavia WCAG-standardilla mittattuna ja Suomessa vaatimuksia on alettu soveltaa portaittain syyskuusta 2019 alkaen. 

Saavutettavuutta verkkopalvelussa tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta. Verkkopalvelua kuten esimerkiksi verkko-oppimisympäristöä voidaan sanoa saavutettavaksi, kun siinä on otettu huomioon: