E-learning: Mitä on verkko-oppiminen ja miten toteutetaan hyvä verkkokoulutus?

  22. marraskuuta, 2021     Arttu Kotakorpi

E-learning eli verkko-oppiminen on nimensä mukaisesti verkon ja digitaalisten kanavien kautta tapahtuvaa oppimista ja opetusta. Kyseessä ei ole ohimenevä ilmiö, vaan e-learning valtaa pysyvästi alaa yritysten, oppilaitosten ja järjestöjen koulutustoiminnassa.

Tällä sivulla avaamme e-learningin taustoja ja verkko-oppimisen merkittävimpiä muotoja sekä menetelmiä. Opastamme myös onnistuneen verkkokoulutuksen toteuttamisessa. Eräänlaista e-learningia siis tämäkin! Eiköhän lähdetä liikkeelle...


Mitä on e-learning?

E-learning (eli verkko-oppiminen tai verkko-opetus) on juuri sitä miltä se kuulostaa: oppimista, opetusta, tiedon hakemista ja soveltamista, joka tapahtuu osittain tai kokonaan verkon välityksellä.

Karkeasti jaoteltuna verkko-oppimista ja -opetusta tapahtuu kolmella eri tasolla:

  1. Verkon tukema lähiopetus
  2. Verkkoon painottuva monimuoto-opetus
  3. Itseopiskelu verkossa 

E-learning on sateenvarjokäsite, joka kattaa sekä oppijan että kouluttajan käytössä olevat verkko-oppimisen muodot, menetelmät, toimintatavat ja välineet. Tieto- ja viestintäteknologialla on keskeinen rooli näissä kaikissa. Mutta millaisia asioita verkko-oppimisen teknologia mahdollistaa?

Konkreettisesti e-learningia ilmentävät esimerkiksi:

  • Verkkokoulutuksia varten rakennettu digitaalinen oppimisalusta
  • Koulutusmateriaalien ja kurssien julkaiseminen verkossa
  • Oppimistehtävien ja testien toteuttaminen digitaalisesti
  • Etäopetus ja oppimiseen liittyvä vuorovaikutus verkossa
  • Oppimistulosten seuranta analytiikan avulla

Katsotaanpa seuraavaksi, mitä hyötyä e-oppimisesta on yrityksille, oppilaitoksille ja muille organisaatioille.

Verkko-oppimisen hyötyjä

E-learning tuo kouluttamiseen aivan uudenlaista sähköä. Parin viime vuoden aikana valtava määrä yrityksiä, oppilaitoksia ja järjestöjä on – joko omasta aloitteesta tai pakon edessä – kastanut varpaansa verkko-oppimisen lämpimään lähteeseen. Suurelle osalle verkko-oppimisen hyödyt eivät tule minkäänlaisena yllätyksenä, ja loputkin organisaatioista huomaavat nopeasti, että hei, tässähän on oikeasti järkeä. 

Oppijan näkökulmasta e-learningin parasta antia on joustavuus. 👨‍💻 Verkko ja digi laajentavat mahdollisuuksia koulutusten käymiseen ja oppimiseen omaan tahtiin, parhaimmillaan täysin ajasta ja paikasta riippumatta.

Kouluttajan vinkkelistä verkko-opetus on ehkä parasta sitten liitutaulun. 👩‍🏫 Digitaalisuus poistaa monia manuaalisia tehtäviä, jotka söivät aiemmin aikaa ja energiaa laadukkaiden koulutusten ja kurssien toteutuksesta sekä oppimistulosten seuraamisesta. E-learning avaa ovia uudenlaiseen vuorovaikutukseen, eikä kouluttajan tarvitse ravata luennolta toiselle toistamassa samoja asioita.

Koko organisaatiota ajatellen e-learning sujuvoittaa koulutustoiminnan järjestämistä ja skaalaamista kustannustehokkaasti. 📈 Kun ihmiset oppivat tasaisen napakasti, myös koko tiimin kollektiivinen osaaminen kehittyy toimintaympäristön edellyttämässä tahdissa. Verkko-oppimisen aiheuttama aikataulujen ja sijaintivaatimusten vapautuminen tuo myös säästöjä puhtaaseen lähiopetukseen verrattuna. Ja harvemmin siitäkään haittaa on, että e-learningistä aiheutuvat kulut ovat erittäin hyvin ennustettavia.

Verkkopedagogiikka pähkinänkuoressa

Verkko-oppiminen ja -opetus perustuvat verkkopedagogiikkaan, joka viittaa erilaisiin tapoihin hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessa. 

Menemättä kauhean syvälle pedagogiikan juurille tai semantiikkaan, voidaan todeta, että verkkopedagogiikka tarkoittaa opetusmuotojen, -menetelmien ja -välineiden yhdistelyä siten, että verkkokoulutuksen tavoitteet täyttyvät. Eli kyseessä on onnistuneen verkkokoulutuksen kulmakivi.

Verkkopedagogiikassa pelilliset, tarinalliset ja yhteisölliset ulottuvuudet korostuvat eri tavalla kuin perinteisessä lähiopetuksessa. Tämä johtuu pääosin siitä, että digitaalisessa ympäristössä oppijan ja kouluttajan välinen sekä oppijoiden keskinäinen vuorovaikutus saavat uusia piirteitä.

Verkkopedagoginen osaaminen takaa esimerkiksi sen, että: 

  • E-learningin mahdollistava digitaalinen oppimisympäristö tukee organisaation koulutustavoitteita
  • Verkkokoulutusten ja -kurssien sisällöt on jäsennelty verkko-oppimisen erityispiirteitä tukevaan muotoon
  • Sisältötyypit, tehtävät ja testit ottavat huomioon oppijoiden yksilölliset oppimistyylit ja -tarpeet
  • Oppimistuloksia voidaan seurata ja hyödyntää osaamisen sekä koulutusten kehittämiseen

Verkkopedagogiikka luo yhteyden oppijan ja koulutuksen välille. Seuraavaksi muutamia verkko-oppimisen muotoja ja menetelmiä, joita e-learning tuo kouluttajan käyttöön.

e-learning-verkko-oppimisen-tasot

 

Verkko-oppimisen muotoja ja menetelmiä

Kuten ylempänä mainittiin, e-learning toteutuu tilanteesta riippuen joko lähiopetusta tukevana verkko-oppimisena, verkkoon painottuvana monimuoto-opetuksena tai puhtaana itseopiskeluna verkossa.

Alla kuvaillut menetelmät perustuvat ihan tavalliseen verkko-oppimiseen, eli yksinkertaistettuna verkkokurssien suorittamiseen oppimisalustalla. Nämä hienolta kuulostavat termit tuovat hyväksi todettua lisäpotkua oppimistuloksiin.

Synkroninen ja asynkroninen verkko-opetus

Ennen varsinaisiin menetelmiin uppoutumista on hyvä ymmärtää, miten synkroninen ja asynkroninen verkko-opetus liittyvät opetuksen reaaliaikaisuuteen ja paikkasidonnaisuuteen. Nämä käsitteet määrittävät muun muassa oppimisalustan käyttötapoja. Eli mistä ihmeestä on kyse?

Synkroninen verkko-opetus: Opetustilanne vaatii opettajan tai muiden osallistujien reaaliaikaista osallistumista, eli opetus on riippuvaista ajasta, mutta ei paikasta. Tyypillisesti synkroninen opetus on järjestetty erilaisilla virtuaalisilla luokkahuoneilla, jolloin opettaja ja opiskelijat kommunikoivat keskenään samanaikaisesti videoluennolla joko äänellä tai chatin kautta.

Asynkroninen verkko-opetus: Opiskelijat voivat käydä kurssia täysin itsenäiseen tahtiin, jolloin opettajan samanaikaista läsnäoloa ei vaadita. Asynkronisen opetuksen hyöty on täydellinen aika- ja paikkariippumattomuus, mutta haasteena on itseohjautuvan ja motivoivan oppimateriaalin tuottaminen.

Huomaa, että synkroninen ja asynkroninen verkko-opetus eivät varsinaisesti sulje toisiaan pois, vaan esimerkiksi sulautuvassa oppimisessa on tavallista yhdistellä kumpaakin opetusmuotoa.

 

Blended learning eli sulautuva oppiminen

Blended learning tarkoittaa tilannetta, jossa lähiopetus ja digitaalinen oppimisympäristö sulautuvat yhteen. Esimerkiksi kurssin lähiopetus saattaa perustua osin digitaalisen oppimisalustan käyttöön, ja toisaalta verkon yli tapahtuvaan etäopiskeluun sisältyy lähiopetuksen elementtejä. Blended learning hyödyntää fyysistä ja digitaalista oppimisympäristöä mahdollisimman eheänä kokonaisuutena.

Sulautuva oppiminen sekoitetaan helposti monimuoto-oppimiseen, mutta jälkimmäinen on itse asiassa sulautuvan oppimisen yläkäsite. Monimuoto-oppiminen tarkoittaa, että opetus sisältää lähiopetusta, etäopiskelua ja itseopiskelua, mutta ero fyysisen ja virtuaalisen oppimisympäristön välillä voi silti olla hyvinkin selkeä. Blended learning on tästä vielä yhden askeleen päässä, eli siinä ympäristöt nimenomaan sulautuvat yhteen.

 

Flipped learning eli käänteinen oppiminen

Flipped learning nimensä mukaisesti kääntää perinteisen oppimisen päälaelleen. Aiemmin opetus on järjestetty lähes yksinomaan siten, että opettaja tai kouluttaja kertoo ensin aiheesta, ja sen jälkeen oppimista vahvistetaan erilaisilla tehtävillä. Käänteisessä oppimisessa oppijat perehtyvät aiheeseen itsenäisesti ennen lähiopetusta tai muuta yhteistä kokoontumista. 

Ennen lähiopetusta tai yhteistä verkkoluentoa tapahtuvassa perehtymisessä voidaan käyttää monipuolisesti digitaalisia oppimateriaaleja, vaikkapa videoita. Itsenäisen opiskelun jälkeen oppijat ymmärtävät aiheen perusteet, mikä johtaa aktiivisempaan keskusteluun siinä vaiheessa, kun oppijat kokoontuvat yhteen vaihtamaan ajatuksiaan. 

Käänteisessä oppimisessa vastuu oppimisesta siirtyy siis vahvemmin oppijalle. Opettajan ja oppijan roolit sekoittuvat: parhaimmillaan flipped learning johtaa tilanteeseen, jossa oppijat perustelevat ja opettavat asioita keskinäisessä vuorovaikutuksessa sekä itselleen että toisilleen.

 

Micro learning eli mikro-oppiminen

Mikro-oppiminen on tärkeä työkalu kenen tahansa kouluttajan tai (verkko)pedagogin pakissa. Menetelmän tarkoitus on pilkkoa koulutus helposti ja nopeasti omaksuttaviksi palasiksi, koska ihmistä ei yksinkertaisesti ole luotu omaksumaan tietoa useiden tuntien mittaisissa rupeamissa.

Palasteltu oppiminen on armollisempi (ja lopulta tehokkaampi) tapa hyödyntää ihmisen oppimiskapasiteettia. Samalla mikro-oppiminen antaa oppijalle mahdollisuuden suorittaa kursseja omaan tahtiinsa ja ujuttaa lyhyitä oppimishetkiä vaikkapa työmatkoille. Vartin mittaiselle tuokiolle on helppo löytää aikaa kiireisestäkin aikataulusta, ja parhaassa tapauksessa mikro-oppimisesta voi tulla piristävä breikki kaiken muun kiireen keskellä.

Mikro-oppiminen kulkee vahvasti käsi kädessä mobiilioppimisen kanssa. Kun oppimista halutaan tapahtuvan liikkeellä ollessa ja puhelimen kautta, välipalan kokoisiksi pilkottu koulutusmateriaali on käytännössä ainoa toimiva vaihtoehto.

 

digitaalinen-oppimisymparisto-oppimisalusta-lms

Kaikki mitä sinun tulee tietää verkko-oppimisympäristöstä ☝️

Verkkokoulutuksen toteuttaminen

Tässä vaiheessa tiedät jo paljon e-learningiin liittyvistä menetelmistä. Katsotaanpa sitten, miten verkko-oppimisen parhaat käytännöt pyöräytetään toimivan verkkokoulutuksen muotoon!

Verkkokoulutuksen suunnittelu

Suunnittelematta saa (tässäkin asiassa) aikaan vain sekundaa. Verkkokoulutuksen suunnittelu lähtee liikkeelle organisaation laajemmista tavoitteista ja tunnistetuista oppimistarpeista. Kun nämä ovat selvillä, verkkokoulutukseen kannattaa suhtautua alusta asti keinona vaikuttaa ihmisten todellisiin taitoihin ja kykyyn ratkoa eteen tulevia ongelmia.


Eli unohdetaan koulumaailman vanhanaikainen “pänttää ja läpäise”-tyyli, koska pelkkä asioiden muistiin poraaminen ei oikeastaan takaa, että koulutus johtaisi konkreettisiin tekoihin ja tuloksiin. Sen sijaan action mapping on varsin hyvä tapa lähestyä aikuiskoulutuksia, sillä se perustuu sellaisten haasteiden ratkomiseen, jotka rajoittavat organisaation tuloksentekokykyä. 

Action mapping on yhdysvaltalaisen Cathy Mooren kehittämä mentelmä, jonka avulla vältetään tilannetta, jossa tietoa jaetaan vain tiedon jakamisen vuoksi. Verkkokoulutuksen tavoitteena nimittäin ei ole vain levittää tietoa, vaan saada aikaan toimintaa. Huomaa siis ero informaation sekä soveltamiskelpoisen osaamisen välillä.

📝 Nappaa tästä verkkokurssin suunnittelupohja 📝

Suunnittelun tehtävänä on myös rajata verkkokoulutusta. Ilman tarkkaa rajausta, verkkokoulutuksen lopputuloksena voi olla merkityksetön informaatioähky, joka pahimmillaan lamaannuttaa ihmiset ja itse asiassa heikentää työsuorituksia ja kehitystä. Ei hyvä.

Rajauksen yhteydessä kannattaa kysyä itseltään:

  • Kenelle ja miksi kyseinen koulutus järjestetään?
  • Tukeeko verkkokoulutus lähiopetusta vai halutaanko järjestää täysin itseopiskeltava koulutus? 
  • Missä suhteessa verkkokoulutus sisältää synkronista ja asynkronista verkko-opetusta?
  • Onko kyseessä kertaluonteinen vai toistuva koulutus, ja millä aikavälillä koulutuksen sisältöä täytyy päivittää?

 

Verkkokoulutuksen käsikirjoitus

Kun ajatus verkkokoulutuksesta ja sen tavoitteista on selvillä, seuraa käsikirjoittamisen vaihe. Verkkokoulutuksen käsikirjoitus määrittelee koulutussisältöjen jäsentelyn; mitkä asiat koulutus käsittelee, missä järjestyksessä ja millaisilla painotuksilla?

Huolellinen käsikirjoitus: 

  • Helpottaa kouluttajan työtä ja kohentaa koulutuksen laatua
  • Motivoi ja sitouttaa oppijoita sekä parantaa oppimistuloksia
  • Säästää koulutukseen käytettäviä resursseja pitkässä juoksussa

Verkkokoulutus on käsikirjoituksen osalta täysin verrattavissa elokuvaan: hyvä käsikirjoitus pitää oppijan otteessaan alusta loppuun. Matkan varrelle tarvitaan kiinnekohtia ja välietappeja. Näitä voivat olla erilaiset skenaariot ja harjoitukset, joilla tuodaan verkkokoulutukseen arvokasta vuorovaikutusta ja aktivoidaan oppijaa soveltamaan tietoja. 

Jälleen kerran: hyvä verkkokoulutus ei ole vain informaation kaatamista toisesta korvasta sisään. Se nimittäin tulee toisesta ulos. 🙅‍♀️ 

Kunpa vain jostain löytyisi muistilista verkkokoulutuksen käsikirjoittamiseen…

muistilista-käsikirjoittamiseen-preview

Verkkokoulutuksen sisällöntuotanto

Mestarillinen käsikirjoituksesi valmistui ja seuraavaksi vuorossa on itse koulutussisällön muotoilu. 📝 Koska verkkokoulutusten kirjo on varsin laaja, emme edes yritä kertoa mitä juuri sinun koulutuksesi pitäisi sisältää. Tässä kuitenkin asiantuntijoidemme yleispätevät neuvot siihen, miten verkkokoulutuksen sisältö laitetaan kuntoon:

🧩 Muista modulaarisuus: Puhuimme ylempänä tällä sivulla mikro-oppimisesta, joka tehostaa oppimistuloksia. Palastele siis sisältö loogisiin ja helposti omaksuttaviin kokonaisuuksiin, jotka mukailevat käsikirjoituksen punaista lankaa.

🌲 Ikivihreä sisältö kestää aikaa: Maailma muuttuu vauhdilla. Pyri kuitenkin esittämään koulutuksen sisältö siten, ettei sen parasta ennen -päivämäärä tule vastaan heti ensi viikolla. Kaikkia muutostarpeita ei tietenkään voi ennakoida. Siksi koulutussisällön helppo päivitettävyys on tärkeää ottaa huomioon.

Oppimisalustan herkut käyttöön: Verkko-oppimisympäristö avaa ovet monipuoliseen vuorovaikutukseen. Hyödynnä siis alustan mahdollisuudet ja tue oppimista monipuolisesti erilaisilla sisältömuodoilla, kuten opetusvideoilla ja havainnollistuksilla. Huomaa kuitenkin, että esimerkiksi videosisältöjen tuotantoon (ja päivittämiseen) voi palaa paljon aikaa. Eli valitse keinot aina verkkokoulutuksen tavoitteiden mukaan.

Koulutussisältöjen ja käytettyjen työkalujen pitäisi ylipäätään määrittyä koulutustavoitteiden ja käsikirjoituksen kautta. Palaamme siis jälleen suunnittelun tärkeyteen – toimivissa verkkokoulutuksissa se ohjaa aina toteutusta.


✍️ Lataa tästä simppelit vinkit verkkokoulutuksen sisällöntuotantoon ✍️
 

Verkkokoulutuksen testaus, julkaisu ja jakelu

Melkein valmista.. 🏁 Viimeinen mutta tärkeä askel ennen verkkokoulutuksen julkaisua on testata koulutuksen toimivuus ja kerätä palautteet asioista, jotka vaativat vielä huomiota. Kokoa siis pieni pilottiryhmä ja ohjeista heidät käymään koulutus sekä raportoimaan mahdollisista ongelmakohdista.

Pro tip: Vaikka verkkokoulutuksesi on testausvaiheen jälkeen silkkaa timanttia, jatkokehitys kannattaa varmistaa jättämällä koulutukseen kevyt palauteosio (pieni porkkana auttaa yleensä keräämään palautteita).

Jos koulutuksesi on rakennettu digitaaliselle oppimisalustalle, sen julkaisu on parhaimmillaan vain parin klikkauksen päässä. Ei kuitenkaan riitä, että sinä ja pari muuta tiedätte koulutuksen olemassaolosta. 😊 Viimeinen tehtäväsi onkin varmistaa, että oikeat henkilöt löytävät verkkokoulutuksen pariin. Lue täältä lisää vinkkejä verkkokoulutuksen käyttöönottoon ja jakeluun.

 

Verkkokoulutuksen jatkokehitys

Onneksi olkoon! 🥳 Onnistuit paketoimaan tärkeitä tietoja ja taitoja oppijaystävälliseen verkkokoulutukseen, joka kehittää henkilöstön osaamista ja tukee organisaation tavoitteita.

Ethän kuitenkaan unohda verkkokoulutusta bittiavaruuteen keräämään digipölyä? Jotta voit varmistua koulutuksen toimivuudesta jatkossakin, kurssisuoritusten ja oppimistulosten seurantaan on hyvä varata säännöllisesti aikaa julkaisun jälkeen. 

Esimerkiksi Mediamaisterin oppimisalustaan kuuluu kätevät oppimisanalytiikan työkalut, joilla pysyt kärryillä siitä, millaista vaikutusta verkkokoulutuksella oikeasti on. Peilaamalla tuloksia ja oppijoiden antamaa palautetta koulutuksen tavoitteisiin, löydät hyviä tapoja parannella koulutusta ja pitää se relevanttina myös tulevaisuudessa. 

 

Kaipaatko apua verkko-oppimisen kiemuroihin? 😵‍💫

Etsitään vastaukset yhdessä ja rakennetaan takuulla toimiva verkkokoulutus.

Tästä juttelemaan! 💌

Suosituimmat kirjoitukset

Opas verkko-oppimisympäristön valintaan

Lataa opas