Hyvä verkko-oppimisympäristö tuo koulutusten järjestämiseen joustoa ja tehokkuutta. Puitteet vaikuttavat paljon siihen, onko omaehtoinen opiskelu innostavaa vai takkuilevaa. Miten siis valita paras mahdollinen digitaalinen oppimisalusta?
Verkko-oppimisympäristön pitää taipua moneen. Se ei ole luentodiojen hautausmaa, vaan vehmas kasvualusta jatkuvan oppimisen kulttuurille. Tänä päivänä niin oppijat kuin kouluttajatkin odottavat, että verkkokurssin toteutus on houkutteleva ja interaktiivinen.
Jotta erilaisten oppimisympäristöjen vertailu olisi helpompaa, teimme avuksesi selkeän oppaan. Poimimme monista selvitettävistä seikoista kourallisen myös tähän blogikirjoitukseen.
LATAA: Opas verkko-oppimisympäristön valintaan
Verkko-oppimisympäristö tai digitaalinen oppimisalusta, englanniksi LMS (Learning Management System) tai e-learning platform – näppärällä apurilla on monta nimeä. Vaihtoehtojen viidakossa kiinnitä huomiota näihin asioihin:
1. Millainen verkko-oppimisympäristö sopii parhaiten koulutustarpeisiisi?
Ennen palveluntarjoajiin tutustumista on hyvä selvittää, millaisia koulutuksia digiympäristössä on tarkoitus toteuttaa. Toisin sanottuna oppimisalustan valinta lähtee liikkeelle organisaation koulutustarpeista sekä alustan käyttötavasta.
- Jos kyseessä on monimuotoinen ammattipätevyyskoulutus, sen rakenne voi olla tarkasti säädelty ja vaatimuksena voi olla mm. tentin läpäisy.
- Perehdytyskoulutus taas pitää usein muokata kunkin osaston tai yksikön tarpeisiin, jolloin koulutusten kohdennus on tärkeässä roolissa.
- Jos koulutuskokonaisuus koostuu useista eri kursseista, opiskelijaa auttaa koko polun hahmottaminen.
- Maksaviin asiakkaisiin vetoaa mahdollisimman raikas ja käyttäjäystävällinen alusta, eikä siitä toki ole haittaa omankaan väen motivoinnissa. 😉
Erilaisia koulutuksia on yhtä monta kuin kouluttajiakin. Koulutuksen erityispiirteiden tunnistaminen on sen vuoksi hyödyllistä. Oppaassa kerromme myös, miksi pitkän aikavälin tavoitteet kannattaa pitää mielessä, kun vertailee eri oppimisympäristöjä.
2. Miten ja kuka tuottaa tarvittavat koulutussisällöt?
Verkkokoulutusten sisällöntuotantoon on pääsääntöisesti kaksi vaihtoehtoa: 1) sisällöntuotanto omien kouluttajien voimin sekä 2) sisällöntuotannon ulkoistaminen.
Mitä itsenäisemmin kursseja on tarkoitus suorittaa, sitä huolellisemmin niiden käsikirjoitus, rakenne ja sisällöt on syytä suunnitella. Verkko-oppimisalustojen erot tulevat esiin siinä, kuinka hyvin nuo kokonaisuudet voi viedä digitaaliseen ympäristöön. Mahdollistaako alusta monipuoliset oppimisen tavat?
Lue blogisarja: Digikoulutusten sisällöntuotannon vinkit
3. Minkälaista tukea verkko-oppimisympäristön toimittaja tarjoaa?
Nykypäivänä LMS-kumppanin rooli on toimia yhä enemmän neuvonantajana, ja vähemmän pelkkänä järjestelmän toimittajana. Palveluntarjoajan referenssit, eri toimialojen tuntemus ja viimeaikaiset tuotekehityshankkeet kannattaa tutkia tarkasti ennen valintaa.
Parhaat verkko-oppimisympäristöt kätkevät taakseen sekä pedagogista että teknologista osaamista. Kokosimme hyvän kumppanin tunnusmerkit helpoksi listaksi oppaaseen, kurkista sivulle 8!
4. Miten voit minimoida verkko-oppimisen tekniset haasteet?
Varo toimittajalukkoja! Avoimeen lähdekoodiin perustuvan verkko-oppimisympäristön valinta vähentää lukkiutumisen riskiä, sillä asiakas omistaa koko ympäristön sisältöineen. Myös alustan räätälöinti ja kehitys juuri omien tarpeiden mukaiseksi onnistuu paremmin. Samalla on supertärkeää pitää huolta tietoturvasta.
Alustan käytön tulisi olla sujuvaa molemmille: kouluttajalle ja oppijalle. Visuaalinen ja selkeä käyttökokemus antaa työrauhan aivoille, oli kurssin aiheena sitten elintarvikehygienia tai eksistentiaalinen filosofia.
Ominaisuuksien vähyys ei kerro, onko alusta helppokäyttöinen vai ei. Jos tarjottimelta puuttuu keskeisiä toimintoja – kuten erilaisia automaatioita – voi hyvää tarkoittava digiloikka jopa lisätä kouluttajien manuaalista työtä.
5. Mitä verkko-oppimisympäristö maksaa?
Verkko-oppimisympäristöä ei hankita joka päivä. Jos tarjolla näyttää olevan ilmainen lounas, sopimusehdot kannattaa tutkia erityisen tarkasti.
Oppimisalustan hinta koostuu tyypillisesti kertamaksuista, kuten alustan käyttöönotosta ja räätälöinneistä, sekä kuukausilaskutuksesta. Kuukausilaskutuskin voi olla joko kiinteä, tai perustua käyttäjien tai vaikkapa kurssien määrään.
Kun laskutusmalli on selvillä, kannattaa varmistaa vielä koko joukko tärkeitä yksityiskohtia. Tässä yksi esimerkki: Jos laskutuksen perusteena on käyttäjämäärä, lasketaanko siihen kaikki ympäristön käyttäjät vai tietyn aikajakson sisällä aktiivisena olleet käyttäjät?
