Koulutusinvestoinneilla on merkittävä vaikutus, ei vain osaamisen kehittämiseen ja tuottavuuteen, vaan myös työtyytyväisyyteen, motivaatioon ja henkilöstön sitoutumiseen. Yritykset sijoittavat koulutukseen merkittäviä summia, mutta mitä niillä oikeasti saadaan aikaan?
Association for Talent Developmentin mukaan keskimääräinen koulutusinvestointi on noin 1280 dollaria työntekijää kohden vuodessa. LinkedInin tutkimus puolestaan osoittaa, että jopa 94 % työntekijöistä pysyisi pidempään organisaatiossa, joka panostaa heidän kehitykseensä.
Osaamisen ROI (Return on Investment) auttaa tekemään näkyväksi sen, mitä koulutuksesta konkreettisesti seuraa – euroissa mitattuna. Se kääntää kehittämistyön vaikutukset ymmärrettäväksi myös talouden ja liiketoimintajohdon näkökulmasta.
Mikä on osaamisen ROI?
Osaamisen ROI kuvaa koulutuksen tuottamaa hyötyä suhteessa sen kustannuksiin. Hyöty voi näkyä esimerkiksi lisämyyntinä, säästyneinä kustannuksina tai vaikkapa vähentyneinä virheinä.
Peruslaskukaava näyttää tältä:
ROI % = (Nettohyödyt € – Kustannukset €) / Kustannukset € × 100
Tarkemmin ROI:ta voidaan tarkastella esimerkiksi Phillipsin viisitasoisen mallin kautta, jossa mitataan:
- Osallistujien tyytyväisyyttä
- Opittuja taitoja
- Osaamisen soveltamista työssä
- Vaikutuksia liiketoimintaan
- Koulutuksen rahallista tuottoa
Miksi ROI:ta kannattaa mitata?
Koulutuksen vaikuttavuuden mittaaminen tuo monia hyötyjä:
- Tuottavuus ja kilpailukyky: yritykset, joilla on kattavat koulutusohjelmat, saavuttavat 218 % korkeamman tuoton per työntekijä ja 24 % paremman voittomarginaalin.
- Budjetin perustelu: auttaa osoittamaan, mihin rahat menevät.
- Työntekijöiden sitoutuminen: osaamisen kehittäminen on keskeinen syy pysyä organisaatiossa.
- Strateginen ketteryys: 75 % uudelleenkoulutusohjelmista tuottaa nettohyötyä ja nostaa tuottavuutta jopa 12 %.
Tulevaisuuden työelämätaidot – mitä osaamista kannattaa kehittää?
Jotta koulutusinvestoinneilla olisi todellista vaikuttavuutta, niiden on kohdistuttava taitoihin, joilla on merkitystä nyt ja tulevaisuudessa. Mutta mistä tiedämme, mitä osaamista tarvitaan?
Professio selvitti suomalaisten työntekijöiden näkemyksiä työelämän muuttuvista osaamistarpeista. Tulokset tarjoavat suuntaa siihen, mihin organisaatioiden kannattaa panostaa, kun tavoitteena on tuottoisa ja vaikuttava osaamisen kehittäminen.
Tutkimuksen mukaan tärkeimmät tulevaisuuden osaamisalueet ovat:
- Tekoäly- ja digityökalujen osaaminen (68 %)
- Kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisukyky (67 %)
- Viestintä- ja vuorovaikutustaidot (61 %)
- Itsensä johtaminen ja työn organisointi
Nämä eivät ole vain muotitermejä – ne ovat selkeitä investointikohteita, joiden hallinta tukee sekä yksilön työkykyä että koko organisaation kilpailukykyä.
Mikä estää oppimista – ja miten ROI auttaa?
Vaikka jatkuva oppiminen nähdään tärkeänä, sen toteutumiselle on arjessa yhä konkreettisia esteitä.
Profession “Tulevaisuuden työelämän taidot 2025” -tutkimuksen mukaan:
- 54 % työntekijöistä kokee ajanpuutteen suurimmaksi esteeksi oppimiselle
- 59 % ei tunne oman organisaationsa koulutusbudjettia
- 27 % organisaatioista ei seuraa koulutuksen vaikuttavuutta lainkaan
Nämä luvut kertovat ilmiöistä, mutta niiden taustalla on usein syvempiä rakenteellisia kysymyksiä.
🔍 Kiire ei useinkaan tarkoita vain täyttä kalenteria – vaan priorisointia, itsensä johtamista ja organisaation kykyä rakentaa oppimiselle tilaa osaksi työn arkea. Organisaatioissa työntekijöillä on lähes aina enemmän tehtävää kuin aikaa. Tämä tekee ajankäytöstä ja työn hallinnasta oppimisen kannalta olennaisen johtamiskysymyksen.
💡Toinen keskeinen este ei ehkä ole resurssien tai tahdon puute, vaan se, että osaamisen kehittäminen on yksinkertaisesti vaikeaa. Se vaatii syvällistä ymmärrystä organisaation toiminnasta, prosesseista ja eri roolien todellisuudesta. Ilman tätä ymmärrystä on haastavaa kohdistaa kehittämistä oikein. Tästä syystä vaikuttava osaamisen johtaminen voi jäädä helposti pinnalliseksi.
Epämääräinen budjetti ja puutteellinen seuranta tekevät oppimisesta helposti näkymätöntä. Jos kukaan ei tiedä, paljonko koulutukseen on varattu resursseja tai miten sen tuloksia mitataan, on vaikea perustella sen priorisointia – niin esihenkilölle, HR:lle kuin oppijalle itselleen.
Juuri tällaisiin haasteisiin vastaamme yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueella rakennettu Pirha-akatemia tekee oppimisesta suunnitelmallista, mitattavaa ja arjen työn rytmiin istuvaa. Kun oppiminen integroidaan osaksi toimintaa – ja sen vaikuttavuutta seurataan systemaattisesti – siitä tulee koko organisaatiota hyödyttävä investointi.
Osaamisen ROI ja kilpailukyky - enemmän kuin mittari
Osaamisen ROI ei ole vain keino laskea koulutuksen kannattavuutta. Se toimii strategisena välineenä, joka tukee organisaation kilpailukykyä nopeasti muuttuvassa työelämässä.
Kun koulutuksen vaikutuksia mitataan systemaattisesti, organisaatiot kykenevät:
- tunnistamaan, mihin osaamiseen todella kannattaa investoida.
- priorisoimaan kehittämistoimia liiketoimintavaikutusten perusteella.
- todentamaan, että oppiminen tuottaa tuloksia – ei pelkästään yksilötasolla, vaan koko organisaation tasolla.
Tällöin ROI toimii välineenä oppimisen ja strategisen päätöksenteon välillä. Oppimisesta tulee kilpailutekijä, kun osaamisen kehittäminen ei ole irrallinen tukifunktio, vaan selkeästi mitattava ja liiketoimintaa tukeva prosessi.
Esimerkiksi koulutus, joka parantaa asiakaspalvelun laatua tai lyhentää uusien työntekijöiden perehdytysaikaa, voidaan ROI:n avulla yhdistää suoraan tehokkuuteen, asiakastyytyväisyyteen tai säästyneisiin kustannuksiin. Tällöin kehittämistoimet eivät perustu aavistukseen, vaan tietoon, joka tukee resursointia ja johdon päätöksiä.
Käytännön esimerkki: miten ROI lasketaan?
1. Linkitä koulutus liiketoimintatavoitteeseen
→ Asiakaspalvelutiimin koulutuksella halutaan lyhentää puheluiden käsittelyaikaa ja parantaa asiakaskokemusta.
2. Mittaa lähtötaso ja seuraa muutosta
→ Ennen koulutusta yhden puhelun käsittelyyn kuluu keskimäärin 6 minuuttia. Koulutuksen jälkeen aika laskee 5 minuuttiin.
3. Muunna tulokset euroiksi
→ Keskimääräinen asiakaspalvelija hoitaa 50 puhelua päivässä. Aikasäästö on 50 minuuttia/päivä/hlö. Kun tämä kerrotaan 10 henkilön tiimillä ja vuoden työpäivillä (noin 220 pv), säästöä kertyy:
50 min × 10 × 220 pv = 110 000 min → 1 833 h
Jos tuntikustannus on 30 €/h → säästö = 54 990 €
4. Laske kaikki kustannukset
→ Koulutuksen suunnittelu ja toteutus, työajan käyttö: yhteensä 15 000 €
5. Raportoi tulokset selkeästi ja visuaalisesti
→ ROI = ((54 990 € – 15 000 €) / 15 000 €) × 100 = 266 %
Tässä esimerkissä pelkkä käsittelyajan lyheneminen tuotti lähes kolminkertaisen tuoton koulutusinvestoinnille – ja päälle tulevat vielä aineettomat hyödyt: parempi asiakaskokemus ja työntekijätyytyväisyys.
Yhteenveto: oppimisesta sijoitus
Osaamisen kehittäminen ei ole kuluerä – se on investointi. ROI auttaa kääntämään oppimisen kielen euroiksi. Kun koulutuksen hyödyt ylittävät kustannukset, oppimisesta tulee strateginen vipuvoima.
Ja mikä parasta; suomalaiset eivät pelkää työelämän murrosta. Me näemme sen mahdollisuutena kehittyä. Mittauksen avulla tuo kehitys voidaan tehdä näkyväksi.
📩 Haluatko kuulla, miten oman organisaatiosi koulutusinvestoinnin ROI:ta voidaan arvioida? Ota meihin yhteyttä – rakennetaan yhdessä vaikuttavaa oppimista.
📩 Haluatko tukea oman organisaatiosi koulutusten vaikuttavuuden mittaamiseen? Lataa ROI-opas ja ota askel kohti tietopohjaista kehittämistä – rakennetaan yhdessä vaikuttavaa oppimista.
Mira Perämäki
Koulutuspäällikkö, oppimismuotoilija
